Naisaivot

Äitiyteen liittyviä tunteita käsittelevä blogi.

Ensimmäinen vauvatavara

Ensimmäinen vauvatavara

Rv 9+5

”Naisen pahoinvointi alkaa kenties jo vähän helpottaa. Olo saattaa tuntua ajoittain niin normaalilta, että raskautta ei enää tule ajatelleeksi ihan koko ajan.” kertoo vau.fi odotus -applikaatio kymmenennestä raskausviikosta. Minulla ei hurjia pahoinvointeja ole missään vaiheessa ollutkaan, mutta etova olo on jatkunut samanlaisena kuin ennenkin. Etovan olon lisäksi muutamana iltana vatsaani on kiristänyt niin paljon, että nukahtaminen on ollut haastavaa. Vatsan kiristäminen on aiheuttanut todella tukalaa oloa.

Appi kertoo myös, ettei enää ole kuin 212 päivää laskettuun aikaan! Seikkailu on vasta alkumetreillä, mutta olen silti monta kertaa ihastellut kaupoissa pikkuisia vauvanvaatteita. Yhtä monta kertaa olen ajatellut hankkivani ensimmäisen konkreettisen asian tulevalle vauvallemme. Eilen kävin Prismassa. En osaa ostaa pikkuiselle vaatetta. Hirmuisen söpöjä vaatekappalaite roikkui mini henkareissa, mutten tiedä mitä vauva oikeasti tarvitsee tai minkä kokoisia kannattaisi hankkia. Tiedostan vauvan kasvavan nopeasti, joten paljoa ei kannata hamstrata. Aikani vaateosastolla pyörittyäni lähdin jälleen tyhjinkäsin eteenpäin. Jos ostaisinkin tutin! Vauva tarvitsee tutin! Itsevarmana kävelin tuttiosastolle, jossa oli erikokoisia ja -näköisiä tutteja. Oli yötutteja ja vaikka mitä tutteja. En osannut ostaa tuttiakaan! Millainen äiti minusta tuleekaan kun en osaa edes tuttia ostaa? Itkua pidätellen poistuin tuttiosastolta.

Keräilin taistelutahtoni ja menin leluosastolle. Löysin ihanan pehmoisen yöriepulelun! En tiedä tarvitseeko vauva oikeasti kyseistä lelua, mutta nyt minulla on jotain mitä katsella ja ihmetellä vauvaa miettiessäni! Nyt meillä on ensimmäinen tavara vauvaa varten. Me oikeasti saamme vauvan! Kävellessäni kaupasta kotiin aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Tajusin unohtaneeni ostaa puolet ruokatarvikkeista! Laitoin miehelleni viestin unohtuneista asioista ja jatkoin onnellisena hymyillen kotiin.

Previous

Talviloma ja alkuraskaus

Next

Onnellisen tylsä arki.

2 Comments

  1. Milli

    Meillä on edelleen uniriepu käytössä, meillä tosin isomummun tekemä virkattu pupu. Se oli mukana jo synnärillä ja nyt se on pojalle kaikista tärkein ikinä. Vaatteita itse aloin hankkimaan kunnolla vasta rakenneultran jälkeen koska oli helpompaa kun tiesi kumpi on tulossa ja osasi enemmän määrittää sitä tyyliä valmiiksi. Meille tosin veikattiin jo ensimmäisessä eli np-ultrassa poikaa ja sen suhteen ostin jo muutaman poikamaisen vaatteen. Jos haluat vaatteiden suhteen vinkkejä niin voin sanoa että täältä löytyy! Tai minkä tahansa suhteen. 🙂

Vastaa

Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi & Theme by Anders Norén