Perusta sinäkin oma Blogaaja.fi blogi ilmaiseksi >>
Ilmainen sähkön kilpailutus netissä - Sähköt.net

Äitiyteen liittyviä tunteita käsittelevä blogi.

Avainsana: loma

Hyvin menee, mutta menköön!

Rv 31+1

Kreikassa Santorinin saarella pienen hotellin sympaattinen omistaja kysyi odotammeko tyttöä vai poikaa ja onnitteli. Turistipuodin vanha mummeli ihaili masuani ja kysyi sukupuolta. Nuori nainen, joka toimi sisään ohjaajana ravintolassa kysyi tyttö vai poika. Kreikassa tuntui olevan normaalia kertoa avoimesti sikiön sukupuoli. Onneksi tiedämme tulokkaan olevan poika. Olisi voinut olla kiusallista vastailla kaikille kyselijöille, ettei Suomessa perinteisesti ole ollut tapana huudella lapsen sukupuolta ennen syntymää. Mielenkiintoinen kulttuuriero!

Kuvittelin raskauden olevan paljon rankempaa kuin mitä se onkaan. Olen saanut helpon raskauden. Sana onnellisuus kuvastaa raskausaikaani parhaiten. Toki toisinaan on väsyneitä päiviä ja välillä jalkojani särkee kamalasti, mutta pääasiassa voin mainiosti! Niin mainiosti, että lähdemme ylihuomenna kevyelle yön yli vaellukselle mieheni kanssa! Viikon kreikan matkallakaan masu ei menoa hidastanut, nautin reissusta täysillä! Kotonakin olen saanut tehtyä jo osan projekteistani, jotka päätin tehdä ennen pikkuisen syntymää. Projekteihin kuuluu mm. ikkunoiden pesu, joka on inhokki kotityöni!

Hyvin menee, mutta menköön. Voihan se olla, että viimeisellä kuukaudella on tuskaisen tukalaa tai syntyy koliikkivauva, joten nyt nautin vapaudesta, enkä jaksa stressata tulevaa! Ravintola-alalla kausitöitä paiskineena olen viimeksi peruskoulussa päässyt nauttimaan kunnon kesälomasta.  Ja peruskoulusta on kauan!

Talviloma ja alkuraskaus

Rv 9+3

Rakastan lumilautailua. Ainakin rakastin ennen. Tämän talven ensimmäisten laskujen aikana en ollut ollenkaan varma lajin hauskuudesta. Minua pelotti! Talven ensimmäinen lasku on aina hieman varovainen, mutta yleensä jo toisessa laskussa kiidän mäkeä alas onnellisena reikäpäänä. Veikkaan raskaushormonien herätelleen itsesuojeluvaistoani. Rinneravintolassa levähtämisen jälkeen aloin pikku hiljaa luottaa lautailutaitoihini. Lopulta nautin vauhdin hurmasta niin kuin ennenkin!

Vietimme mieheni kanssa pidennetyn viikonlopun Tahkon upeissa maisemissa. Vuokrasimme pikkuisen rantamökin, jossa oli ikivanha puusauna ja tunnelmallinen takka. Päivät rymysimme lumihangesssa ja illat nautimme toistemme seurasta pikku mökissämme. Ihana loma! Lumikenkä vaelluksella lujitimme parisuhdettamme sytyttämällä nuotion jäisillä puilla. Yhdessä onnistuimme puhaltelemaan liekit pysyviksi! Vuorottelimme polunraivaajan paikalla, koska on paljon rankempaa kulkea umpihangessa edellä, kuin tulla toisen jälkiä perässä. Olimme kuin punaposkisia pikkulapsia, niin innoissamme olimme lumesta ja metsässä rämpimisestä. Onneksi kumpikin meistä nauttii eräjormailusta!

Raskausoireista väsymys ei vaivannut kuten arkena, mutta pissahätä yllättää useammin kuin ennen. Kesken vaelluksen jouduin käymään hankipissillä pusikossa, etten kastelisi toppahousujani. Mieheni nauroi, kun pelkäsin jonkun näkevän kyykistelyni hangessa. Olimme kahdestaan syvällä metsässä, emmekä olleet tavanneet yhtään ihmistä ikuisuuteen. Tahkolle menomatkalla minun rupesi tekemään mieli munavoita ja karjalanpiirakkaa. Yhdelläkään huoltoasemalla, johon pysähdyimme, ei myyty perinteisiä munavoipiirakoita! Illalla mökillä söin sitten karjalanpiirakoita paksulla voi kerroksella. Kahtena iltana kokkasimme takassa nyyttiperunoita, joissa oli reilusti voita. Eilen illalla kotiin päästyämme hotkin voileipäkeksejä voilla ja suolakurkuilla. Muu ei sitten oikein meinaa maistuakaan. Toivottavasti voi-himo menee pian ohi, etten ole pelkkää rasvaa kohta koko ihminen!

Reissun aikana keskustelimme paljon tulevaisuudesta mieheni kanssa. Haaveilimme ostavamme oman mökin joskus ”aikuisina” ja mietimme millaisia reissuja tehtäisiin sitten lasten kanssa. Kävimme nukkumaan samaan aikaan ja heräsimme yhdessä. Arkena rytmimme ovat töistä johtuen ihan erilaiset. Välillä harmittaa kiireinen arki, jossa tulee juteltua vain kauppalistoista ja paapatettua työpäivistä. Useammin pitäisi muistaa sanoa toiselle ne tärkeät sanat: ”minä rakastan sinua!”

 

Vapaus

Torstai klo.10:00

Vapaus

 

Kuukautiseni alkavat olla ohi, samoin niiden aiheuttama pettymys. Joulu oli lopulta todella ihana ja rakkaudentäyteinen. Kiertäessämme kaikki sukulaiset läpi ymmärsin, kuinka hyvä tukiverkko meillä onkaan. Mietiskelin, kuinka innoissaan vanhempamme olisivatkaan ensimmäisestä lapsenlapsesta. Lastenhoitoapuja pursuaisi varmaan joka reunalta! Porukalla jakaisimme lapsen kasvuun liittyvät ilot ja ärtymykset. Sain huikeita joululahjojakin, jotka viestivät läheisten rakkaudesta. Olen onnellinen!

Eilen vietin lomapäivää ilman suunnitelmia. Pääsin nauttimaan vapaudesta ja siitä kuuluisasta omasta ajasta, joka vauvan saapuessa jäisi vähälle. Kävin kampaajalla ja shoppailemassa. Löysin kahdet uudet farkut! Herkuttelin lounaan ja vaeltelin kaupoissa. Nautin aikatauluttomuudesta. Aurinkokin paistoi! Tänäänkään ei ole velvollisuuksia. Aion maata sohvalla, lukea joululahjaksi saatua kirjaa ja mussuttaa suklaata. Jos lukemiselta ehdin, järjestän vaatekaapin ja pakkaan kivoimmat kuteet upouuteen matkalaukkuuni. Ylihuomenna lähdemme Unkariin mieheni kanssa. Katselemme nähtävyyksiä, syömme hyvin ja vietämme aikaa ihan kahdestaan! Ihanaa!

Miksi kiirehtiä vauvahaaveiden kanssa? Tälläistä vapautta ja vain itsestään välittämistä pääsen kokemaan seuraavan kerran joskus eläkkeellä. Miksi stressaan vauvantekoprojektin kanssa? Antaa vauvan tulla kun on tullakseen. Todennäköisesti tulen kaipaamaan tätä aikaa vaativassa vauva-arjessa. Koetan tässä sanoa itselleni: ”Nauti vapaudesta vielä kun voit senkin tyhmeliini!”

Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi