Perusta sinäkin oma Blogaaja.fi blogi ilmaiseksi >>
Lainaa.com

Äitiyteen liittyviä tunteita käsittelevä blogi.

Avainsana: Ystävät

Väsymystä ja hormoneja

Rv 33+1

Väsymystä ja hormoneja

Tänään on ollut hyvä päivä. Olen pessyt pyykkiä ja ommellut olohuoneeseen uudet verhot. Verhojen silittäminen ja ripustaminen jäi huomiseen. Huomiseen tai seuraavaan hyvään päivään, koska sellainen sitten tuleekaan. Huonoina päivinä olen kuoleman väsynyt. Eilen kävimme mieheni isovanhemmilla. En jaksanut juuri jutella ja nukahdin samantien autoon kun lähdimme kotiin päin. Kotona lupasin tiskata jos mieheni kokkaa. Istuin keittiötuolilla ja tuijotin likaisia astioita koettaen löytää energiaa tiskaamiseen. Lopulta tuijotin tuolilta kun mieheni tiskasi astiat. Ei löytynyt energiaa ei.

Yleiskuntoni on muuttunut yhtäkkiä väsyneeksi. Vielä viikko sitten jaksoin vaikka mitä! Minulla on alkanut olla selkäkipuja, joiden vuoksi on vaikea nukkua. Heräilen pitkin yötä ja koetan kolmen tyynyn avulla asetella itseäni mukavasti. Mahani on jo iso!

Lauantai aamunakin heräsin väsyneenä. Olin kuin unissakävelijä, vaikka aamulle oli paljon tekemistä. Väsymys kuitenkin unohtui kun kaikki tarjottavat oli tehty ja näin ystäväni terassin koristeltuna Baby Showereideni kunniaksi. Oli vaalean sinisiä ilmapalloja ja viirejä! Oli ihanaa tavata rakkaita ystäviä ja nauttia heidän seurastaan. Oloni oli todella rakastettu ja nautin rennosta juhlasta hurjan paljon. Hormonit saattoivat suurentaa onnellisuuden puuskaani juhlien jälkeen, mutta olin super onnellinen!

Ihan älyttömiä hormonikohtauksia en ole saanut, mutta eilen jouduin hieman nieleskelemään kyyneleitäni. Silmiini osui Fall out Monopoly -lautapeli, jota ei ole kertaakaan pelattu. Mieheni osti pelin pari vuotta sitten. Ilmoitin jo ostotilanteessa, ettei monopolit kuulu lempipeleihini, joten en ole koskaan halunnut pelata kyseistä peliä. Yhtäkkiä minulle tuli hirvittävän itsekäs olo ja huono omatunto asian vuoksi. Pyytelin anteeksi ja ehdotin pelin pelaamista jokin ilta. Mieheni vain silitteli minua hämmentyneenä. Ei hän ole edes pyydellyt minua pelaamaan kyseistä peliä.

Sain kivoja lahjoja ja huolella valittuja kortteja Baby Showereissa.

 

Alien

Rv 31+2

Alien. Ufo. Outo, hieman pelottava ja yliluonnollinen asia. Ystäväni vitsaili, että sisälläni on alien, kun hän kokeili masuni läpi tuntuvaa luuta. Kyseinen ystävä ei todennäköisesti koskaan halua omia lapsia. Onhan ihmisen biologia kyllä uskomaton. Kuinka onkaan mahdollista kasvattaa kohdussa minikokoisesta alkiosta potkiva ihmisen alku? Ymmärrän, että masun läpi näkyvät potkut voivat hämmentää, vaikka itselle sisälläni kasvava ”alien” onkin jo maailman tärkein, eikä millään tavalla outo tai vieras.

Minua hieman pelottaa miten käy ystävyyssuhteille vauvan synnyttyä. Kuinka lapsettomat ystäväni jaksavat kuunnella kakkavaipoista yms. arkeni täyttävistä vauvajutuista? Kuinka itse jaksan kiinnostua kenestäkään muusta kuin tuhisevasta pikkuisesta? Jo nyt ajatukseni pyörivät pitkälti tulevassa vauvassa. Olen pari päivää pyykännyt hulluna vauvan tekstiilejä ja pakkasin jo nyt sairaalakassinkin. Sitten kun elämässä ei ole aikaa kuin imettää ja koittaa pitää pikkuinen hengissä, ajatuksiin tuskin mahtuu mitään muuta. Huomaanko muutamien vuosien päästä erkaantuneeni ystävistäni? Toivottavasti en! Täytynee vain yrittää löytää tasapaino lapsen, parisuhteen ja oman ajan/ystävyyssuhteiden välille. Aluksi ainakin ”alien” painaa vaakakupeissa varmasti eniten, mutta eiköhän ajan kanssa muotoudu tasapaino, jolloin mukana pysyneet ystävät saavat takaisin painoarvonsa!

 

Kiitos!

Maanantai klo.11:30

Kiitos!

Ihana viikonloppu takana! Juhlimme ystäväni kolmekymppisiä Helsingissä. Tapasin uusia ihmisiä ja näin vanhoja tuttuja. Synttärisankari piti koskettavan puheen omasta elämästään ja kiitti läheisimpiään tuesta. Hän kertoi ystävien tärkeydestä. Aloin pohtia omaa elämääni ja mistä itse puhuisin omilla kolmekymppisilläni. Kiitettävän saavia läheisiä löytyy onneksi minultakin. Paras ystäväni on pitänyt paikkansa tärkeimpänä pitkistä välimatkoista ja kuluneista vuosista huolimatta. Kyseinen ystävä tuli ekstempore moikkamaan minua kolmekymppisten jatkopaikkabaariin. Oli huippua nähdä ja hetken aikaa tanssia suomipopin tahtiin! Mieheni ansaitsee kiitoksia tietysti myös. Hän nauttii olostaan uusien ihmisten ympäröimänä. Häneltä löytyy aina osuvaa sanottavaa tai puujalkaa heitettäväksi. Minä olen epävarmempi uusissa porukoissa. Mieheni tietää sen ja osaa olla tukenani. Etenkin mieheni vanhempien  seurassa etsin itsevarmuuttani pitkään. He ovat aivan ihania ihmisiä, mutta niin tärkeitä miehelleni, että jännitti. Työyhteisöissäkin haen aina paikkaani ennenkuin uskallan paljastaa todellisen minäni. Toivottavasti tuleva lapsemme perisi isin luonteen tässä asiassa. Kiitoksia pulppuaa äidillenikin, jonka luokse saimme hiippailla aamuyöllä hauskojen juhlien jälkeen!

Tein lauantaiaamuna kalliin raskaustestin, joka kertoo 65% todennäköisyydellä raskaudesta jo viikkoa ennen kuukautisia. Negatiivistä näytti. Ärsytti, joten ajatus tipattomasta lensi roskiin testin mukana. Tällä kertaa join kuitenkin maltillisesti. Oli ihanaa, ettei tarvinut herätä älyttömän pahaan oloon seuraavana aamuna! Lähes pilkkuun asti tanssimisen ansiosta väsymys vain vaivasi.

Aika moni ystäväpiiristäni tietää jo tästä blogista. Alunperin ajattelin kirjoittaa salaa. En osaa oikein jutella vauvahaaveistani, joten on ollut helpompi antaa blogin osoite. Mielelläni olen kyllä antanutkin. Osoitteen jakamisessa on vain yksi ongelma: mitä teen hyvien uutisten ilmestyessä tikkuun? Todennäköisesti puran ajatuksiani tänne ja sitten kaikki vain tietävät. Toisaalta tänne tulen kirjoittamaan myös mahdollisesta keskenmenosta tai muista huonoista uutisista, joiden vuoksi ihmiset yleensä panttaavat raskausuutisia. Vain työpaikallani olen varjellut salaisuutta. Ainoastaan paras työkaverini tietää vauvaprojektistamme. Töissä kertonen vasta kun on varmaa kerrottavaa.

Ystäväni ovat ihania ja ison kiitoksen arvoisia. He eivät voisi toteuttaa ystävän virkaa jos panttaisin heiltä tietoja. Kiitos, että luette ajatuksiani!

Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi