Naisaivot

Äitiyteen liittyviä tunteita käsittelevä blogi.

Avainsana: Unelmointi

Haaveilu kunniaan!

Rv 38+5

Haaveilu kunniaan!

Tahdot tulla ja mennä. Tahdot olla vapaa, kun ei koskaan voi tietää kenet huomenna tapaa. Haluut matkustella. Nähdä Australian. Elämä on lyhyt, aika loppuu pian.” Anssi Kelan Levoton tyttö vuodelta 2013. Olin 23 vuotias. Istuin silloisen asuntoni keittiössä ja kuuntelin lumoutuneena Anssi Kelan uutta kappaletta. Olin hieman hukassa elämäni kanssa. En tiennyt mihin suuntaan lähteä. En tiennyt mitä haluaisin opiskella. En tiennyt mikä minusta tulisi isona. Halusin seikkailla. Halusin matkustella. Halusin löytää itseni.

Tänään ulkona köpötellessäni kuuntelin pitkästä aikaa Levoton tyttö -kappaleen. Mietin tuota aikaa kun kuulin biisin ensimmäistä kertaa. Lähdin seikkailemaan. Kasvoin ihmisenä. Löysin itseni. Nyt voin rauhassa pysyä aloillani. Minulla ei enää ole kiire minnekään. Suurin haaveeni on toteutumassa muutaman viikon sisällä. Saan oman lapsen syliini. Rinnallani on ihana mies. Tunnen oloni aikuiseksi.

Ja mä kelaan että kaikki taitaa olla kohdallaan. Mä taidan kuulua tänne. Mun täytyy kävellä näin.” Anssi Kelan Nummela soi seuraavana. Hymyilin köpötellessäni lenkkiä, jota kävin hölkkäämässä ennen raskautta.

Olen kaatunut ja noussut, olen juossut eksyksiin. Jos on valmis harhaan astumaan voi osua ihmeisiin. Tahdon muurin taakse kurkistaa, tahdon haukata maailmaa. Painaa kaasupolkimen lattiaan, kiitää kohti unelmaa.” Anssi kelan Parasta aikaa. Olen ylpeä, että olen onnistunut toteuttamaan haaveitani. Olen onnellinen ystäväni puolesta, joka on toteuttamassa unelmaansa puolen vuoden Thaimaan reissusta. Minulla on omia haaveita tulevaisuudelle ja mikä parasta, meillä on yhteisiä unelmia mieheni kanssa! En ymmärrä ihmisiä, jotka eivät haaveile. Miten ja minne he navigoivat elämässään ilman unelmia?

Kuuntelin vielä Anssi Kelan Millan. Karaoke bravuurini. Oh, niin monia hauskoja iltoja! Lapselle tekee hyvää päästä välillä mummolaan yökylään ja äidille tekee hyvää päästä välillä laulamaan Millaa. Hauskoja iltoja on varmasti tulevaisuudessakin!

Yksi Anssi Kela lainaus täytyy vielä ottaa: ”Kukaan ei vanhana muistele kuinka tiskas tai imuroi. Siis jätä astiat altaaseen kun sielussa salamoi.” Tänään en ole jaksanut tiskata. Päivän suurin haasteeni on ollut saada mahdollisimman paljon jäätelöä mahtumaan yhteen kippoon. Koitan nauttia tekemättömyydestä, jota tulen varmasti kaipaamaan tulevaisuuden ruuhkavuosissa, joista muuten myös haaveilen!

Haavekuvia

Torstai klo.10:25

Haavekuvia

Olen koko aamun kahlannut läpi lapsettomuuteen liittyviä blogeja. Kiitos ihmisille, jotka ovat kirjoittaneet kokemuksistaan! Meillä on menossa vasta viides kierto, mutta lääkehoitoihin joutumisen mörkö elää pääni sisällä. Blogeista sain irti sen verran, että rahaa täytyy ruveta säästämään ja tunteiden vuoristorata hurjistuu.

Yksi ilta kävellässäni töistä pois Turun jokirantaa poikkesin teatterin sillalle. Silta on reunustettu kuusilla, tunnelmoitu maagisella musiikilla ja valaistu näyttävästi. Sillalla ei ollut ketään muita. Pysähdyin kaiuttimien viereen ja katselin kuusten oksien lomasta joelle. Sää oli sumuinen. Suljin silmäni. Näin itseni työntämässä lastenrattaita ja mieheni pitämässä kädestä kiinni vilkasta pikkupoikaa. Kuljimme sillalla nauraen. Olimme onnellisia.

Ohi hölkkäävä lenkkeilijä havahdutti minut unelmistani. Olen onnellinen nykyäänkin, mutta toivon todella, että haavekuvani olisi muutamien vuosien kuluttua todellisuutta. Luomuna, lääkehoidoilla tai adoptiolla. Pääasia, että olemme yhdessä mieheni kanssa. Haavekuva, jossa sillalla kävelisimmekin vain minä ja mieheni, voisi toki myös olla onnellinen. Mieheni taluttaisi pikkupojan sijaan koiraa ja minä paapattaisin oman yritykseni työjuttuja.

Nyt havahdutan itse itseni ja lähden hölkkälenkille!

Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi & Theme by Anders Norén