Rv 40+0

Kahvipuuro

Tänään on sunnuntai 30.9, se kauan odotettu laskettu aika!

..mutta synnytys ei ole vieläkään alkanut. Kivuttomia supistuksia on tullut paljon, joten synnytys saattaa olla hyvinkin lähellä. Toisaalta voi olla, ettei mitään tapahdu vielä pariin viikkoon. Tuntuu, että naisaivoni käyttävät koko kapasiteettinsa mahdollisten synnytystä enteilevien oireiden analysointiin. Tänä aamuna käskin itseäni ajattelemaan järkevästi, että synnytys voi hyvinkin mennä käynnistykseen. Että jos ei toivo aiemmin actionia, niin synnytyksen käynnistyminen itsestään olisikin mukava positiivinen yllätys! Hetken päästä selasin jälleen keskustelupalstoja synnytyksen alkuoireista. Eipä mahtunut järjen ääni naisaivoihini. Pakkomielteistä.

Viimeiset kolme päivää minulla on ollut jatkuva nälkä. Viime yönä jouduin syömään sämpylän keskellä yötä, jotta sain hillittyä mahani kurinan. Ehkä kroppani tankkaa pian starttaavaa synnytysetappia varten!

Noin viikon ajan olen kärsinyt kuumista aalloista. Hirveä hiki ja tukala olo iskevät hetkeksi. Kuumia kohtauksia on tullut jo viikon, niitä voinee yhtälailla tulla seuraavat kaksi viikkoakin.

En ole muutamana yönä nukkunut juuri ollenkaan ja nukahataminenkin on ollut erittäin pitkäveteistä. Unettomuus voi enteillä synnytyksen alkua!

Vatsani on toiminut normaalisti. Monilla suolisto tyhjenee totaalisesti parin päivän aikana ennen kunnon punnerruksia. Ehkä synnytykseni ei siis olekaan ihan oven takana. Limatulppa ei tietääkseni ole irronnut, ellei sitä ole tipahdellut runsaamman valkovuodon mukana. Lapsivesikään ei ole vielä mennyt. Ainakaan lorahtamalla. Mistä tiedän tuleeko sitä lapsivettä vessakäyntien yhteydessä? Välillä tunnen oloni todella tietämättömäksi ja ulkopuoliseksi kehoni tapahtumista.

Kuulema sitä vain tuntee, kun synnytys on alkamaisillaan. Minusta on tuntunut siltä jo pari viikkoa! En luota enää tunteisiini. Enkä muuten hajuaistiinkaan. En ole vuosiin juuri juonut kahvia vatsavaivojen takia, mutta tänä aamuna puolisoni keittämä kahvi tuoksui todella hyvältä. Vastustamattoman hyvältä! Halusin aamupuuroni tuoksuvan yhtä vastustamattomalta, joten sekoitin kahvia puuron sekaan. Oli herkullista, suosittelen! Tämä oli ensimmäinen omituinen raskausmielitekoni. Yritä tässä sitten luottaa omiin tuntemuksiin, kun aamupuuroakaan ei voi enää ottaa tosissaan. Pääsisipä jo synnytysosastolle, ennekuin löytää itsensä suljetun osaston puolelta!