Sunnuntai klo.6:47

Punainen joulu.

On jouluaattoaamu. Eilen kävimme mummolassa ja vietimme iltaa äidin luona korttia pelaten. Oli ihana päivä. Hetki sitten heräsin käymään pissillä ja vedin joulun ihanuuden pöntöstä alas. Kuukautiseni alkoivat. Onneksi äiti antoi oman huoneensa minun ja mieheni käyttöön. Hän nukkui itse alakerran sohvalla. Saan itkeä rauhassa täällä yläkerrassa.
Juuri eilen illalla sanoin miehelleni toiveikkaasti, että saatoimme onnistua tässä kierrossa. Minulla oli sellainen hieman etova olo pari päivää. Arvuuttelin etovan olon voivan johtua myös toissapäivänä paistetusta joulukinkusta, jota olen muutamat siivut kerinnyt popsia. En ole syönyt lihaa juuri lainkaan aikoihin, mutta limppu, kinkku ja kunnon sinappi kuuluvat jouluuni. En kuitenkaan uskonut arvuutteluuni, koska toivoin vauvanalun aiheuttavan oloni. Minulla on myös muutamina iltoina ollut päänsärkyä, josta en yleensä kärsi. Alan muistuttaa keskustelupalstojen kirjoittajia, jotka tulkitsevat kaikki vaivat alkuraskaudeksi.
En vielä ihan täysin usko edes kuukautisia. Harmi kun minulla ei ole raskaustestiä mukana täälä äitini luona. Haluaisin varmuuden asiaan, mutten tänään aio lähteä mitään testejä ostamaan. Todennäköisesti yritän olla ajattelematta koko asiaa, mutta todellisuudessa pidättälen itkua varmaan koko päivän. Toivon mielessäni, että kuukautiset olisivatkin vain muutaman pisaran tyhjennysvuotoa.
Kaikki toitottavat, että raskaaksi tulee kun lakkaa yrittämästä. Miten hemmetissä voi lakata yrittämästä? Kuinka voi olla ajattelematta asiaa, jota toivoo tulevaisuudelta kaikkein eniten? Kuinka voi nauttia joulusta, kun unelmat valuu punaisena pitkin vessanpönttöä? On punainen joulu ainakin. Helvetin punainen. Miksen tule raskaaksi?