Torstai klo.19:00
Kaikkea kohtuudella
Työkaverini aloittivat vuoden vaihteen kunniaksi ”älä syö paskaa” -ruokavalion. He sopivat, ettei työajalla saa syödä epäterveellisiä asioita kuten jälkiruokia ja vaaleita leipiä. Panoksena joutuu tarjoamaan muille illallisen, jos erehtyy laittamaan suuhunsa vääriä asioita. Aluksi kieltäydyin, mutta lopulta he saivat kampanjoitua minutkin mukaan. Ehdin seurata syömisiäni kaksi päivää, kunnes irtisanouduin kyseisestä ruokavaliosta. En saanut lisätä annokseeni valkosipulimajoneesia! Ärsytti. Olen aina elänyt periaatteella: kaikkea kohtuudella. Mielestäni ei ole paha ottaa ruokalautasen viereen leipäsiivua tai iskeä lusikallista majoneesia ruuan kylkeen silloin kun siltä tuntuu. Kun syö järkevän kokoisia annoksia ja monipuolisesti, ei mielestäni ole syytä kieltää itseltään asioita epäterveellisyyden vuoksi. Ruuasta saa ja pitääkin nauttia, mutta kohtuudella!
Toinen mielestäni tärkeä asia syömisessä olisi säännöllisyys. Valitettavasti vuorotyöni vuoksi syön ihan milloin sattuu. Töissä tulee myös hotkittua pureskelematta ja seisaallaan ihan kuin joku lokki. Valitettavan harvoin ravintola-alan tohinassa on aikaa istahtaa alas ja nauttia ruoasta. Kenties lasten kanssa ruokailurytmi säännöllistyisi. Muksuja odotellessa keskityn vuorotyön hyviin puoliin ruokailurytmittömästi.
Haluaisin opettaa tuleville lapsilleni rentoa suhtautumista syömiseen. On ihan okei käydä silloin tällöin McDonaldsilla, pysähtyä kesällä jäätelökioskille tai napata ostoskärryyn välillä valkosuklaalevy. Olen koko elämäni keinunut painoindieksien normaalipaino-rajojen yläreunoilla. Monen muun naisen tavoin näen toki kehitettävää kropassani, mutta niin kauan kuin ruoasta nauttiminen ei aiheuta terveysongelmia, aion ”syödä paskaa”!
