Avainsana: arki

Aika kiitää kuin avaruussukkula. Rakettia ei voi pysäyttää. Ei voi hidastaa. Vauva kasvaa ja kehittyy hurjaa vauhtia! Tiesin vauvojen kasvavan vauhdilla, mutta en etukäteen ymmärtänyt kuinka hullua tahti onkaan. Vasta vähän aikaa sitten odottelin hymyjä, jotka nyt ovat arkipäivää. Kertaalleen olen jo inventoinut pieneksi jääneet vaatteet pois sopivien seasta, eikä niskaakaan tarvitse enää tukea.

Vaikka tuntuu kuin olisi ohjuksen kyydissä, vanhemmuus ei onneksi ole rakettitiedettä. Ongelmien ratkaisuun riittää maalaisjärki. Esimerkiksi toistuvat ohivuodot korjasimme vaihtamalla vaippamerkkiä. Lidlin vaipoissa on korkea vyötärö, joka sopii pitkälle pikku kaverillemme. Olemme oppineet tunnistamaan nälkäitkun ja vatsa-vaiva-itkun. Tiedämme millainen kiljahtelu on huomion haluamista. Sylissä vauva tykkää katsella maailmaa selkä sylittelijään päin, ellei sitten ole jokeltelu tuulella. Jutellessaan hän tietysti toljottaa sylittelijää silmiin. Pikku miehen parhaita frendejä ovat sitterissä heiluvat lelut! Oi että hän tykkää höpötellä niille, esimerkiksi sillä aikaa kun koitamme saada kotitöitä tehtyä. Tosin imurin hurina on niin unettavaa, että yleensä vauva nukahtaa. Pienokaisemme on hyväntuulinen hymypoika, joka ei päivisin juuri nuku. Maailman tarkkailultaan hän malttaa ottaa vain pieniä nokosia. Onneksi öisin uni maistuu, ellei vatsakivut vaivaa. Olemme antaneet jäbälle lempinimen ”pikku Cheek”, koska vatsakipu önähtelyt muistuttavat hämmästyttävästi räppärin tavaramerkkiä. Vauvan imitoidessa Cheekkiä minä olen kuunnellut häntä alkuyöt ja mieheni loppuyöt. Molemmat saamme siten hieman unta, jotta jaksamme nauttia pikku raketistamme!

Vauvakuplan väriskaala rajoittuu pelkkään vaaleanpunaiseen hattaraan… eikä rajoitu. Värejä, sävyjä ja tunteita on enemmän kuin hattarassa säikeitä!

Sininen. Sinisessä yössä unissaan tuhiseva lapsi on liikuttavan kaunis. Vauva on saanut vatsansa täyteen ja äiti katselee kuinka pienokainen vaipuu lempeään uneen. Äiti silittää vauvan päätä ja säilöö hetken muistinsa syövereihin. Valitettavasti välillä sininen tummuu lähes mustaksi. Vauva ähisee vatsakipujaan, isi kuorsaa ja äiti tarkkailee tilannetta saamatta unta. Äidin sydäntä särkee katsella pienen käpristelyä.

Valkoinen. Onneksi äidinmaito riittää täyttämään pienen masun. Äiti rakastaa sitä ilmettä, joka on vauvan kasvoilla huulten irrotessa nännistä. Sitä tyytyväistä mutrusuuta. Valkoisia liivinsuojuksia kuluu paljon. Maitoa on silti lakanoilla, paidalla ja joka paikassa. Olkoon. Valkoiset vaippavuoret täyttävät jatkuvasti roskakorin. Isistä on tullut roskakuski. Maailma tuhoutunee vaippojen määrästä, mutta kestovaipat vaikuttavat liian työläiltä. Kertakäyttöiset ovat käteviä. Pelastukoon maailma muilla tavoilla.

Keltainen. Keltainen aurinko paistaa ja raikas tuuli pyörittelee maahan pudonneita lehtiä. Äiti työntää vaunuja reippaasti eteenpäin ja löytää aivan uusia lenkkipolkuja kodin läheltä. Äiti nauttii kun enää ei ole isoa masua hidastamassa menoa. Aurinko on keltainen, mutta niin on myös sinappi. Sinappi liittyy vahvasti vauva-arkeen, mutta onneksi se ei haise oikeastaan ollenkaan.

Suklaan ruskea. Äidin herkkua ovat suklaakonvehdit. Äidin täytyy olla vastuuntuntoinen, järkevä ja tunnollinen. Aina ei jaksa olla kunnollinen, joten äiti söi suklaa överit ja sai vatsanpuruja. Äiti ja vauva rupsuttelivat sitten kilvan ilmoja ulos.

Harmaa. Välillä äitiä uuvuttaa ja mieli on harmaa kuin marraskuun sadepäivät. Äiti kiukuttelee isille, joka tietää harmauden olevan vain hetkittäistä.

Punainen. Harmaata huomattavasti useammin äidin mieli säihkyy rakkauden punaisena. Niin syvän punaisena, ettei äiti ole sellaista väriä aiemmin nähnytkään! Niin syvänä, ettei mieleen mahdu mitään muuta.