Perusta sinäkin oma Blogaaja.fi blogi ilmaiseksi >>
Lainaa.com

Äitiyteen liittyviä tunteita käsittelevä blogi.

Avainsana: Raskaudenyritys

Vääntelyä ja kääntelyä.

Maanantai klo.11:45

Vääntelyä ja kääntelyä.

Aiheuttaakohan vauvakuume fyysisiä oireita? Nyt noin viikon ajan olen ollut älyttömän väsynyt! Kahdesti kuluneen viikon sisällä olen nukkunut pommiinkin, mitä ei ole tapahtunut vuosiin. Luulin, että miellä on kotona kylmä ja valitin miehelleni kun joudun nukkumaan kahdella peitolla. Kävin viikonloppuna äitini luona, jossa turvauduin päiväpeittoon tavallisen peiton lisäksi. Tämä nukkuessa jäätyminen on jatkunut noin viikon ajan. Toki olen herkkä palelemaan aina, mutta kyllä yleensä olen tarennut yhdellä peitolla ympäri vuoden. Yksi ilta nukkumaan käydessä tunsin melko voimakasta alavatsakipua. Pyörin ja hyörin kunnes tunsin kovan nipistävän kivun. Siihen loppuivat alavatsakivut ja nukahdin. Jos ovulaatio olisi tapahtunut jo reilu viikko sitten, nipistys olisi voinut olla kiinnittymiskipua. En ole aivan varma ovulaation ajankohdasta. Olen mittaillut aamulämpöjä lähes joka päivä, mutten luota niihin epäsäännöllisen elämänrytmini takia. Sen verran aamulämmöistä voin todeta, että alkukierrosta lämmöt olivat 0,4 astetta alhaisemmat kuin ovat olleet nyt. Raskaana ollessa pitäisi aamulämpöjen nousta jopa asteen verran, jos internetin ihmeelliseen maailmaan on uskomista. En vielä tässä kierrossa tikuttanut ovulaatiota. Ensi kierrosta alan tikuttamaan ja rupeamme yrittämään ihan tosissaan. Elokuussa on parhaan ystäväni häät, joten tässä kierrossa raskaaksi tuleminen ajaisi synnytyksen pelottavan lähelle hääpäivää. Toivon silti, että epämääräiset oireeni olisivat pikkuisen ensimmäisiä tervehdyksiä. Tärkeänä päivänä aion seisoa kaasona ystäväni vieressä, vaikka sitten tukka pystytyssä suoraan synnytyssalista tulleena!

Minulla on onneksi paljon ohjelmaa seuraavaksi pariksi viikoksi. En ehdi hengailla raskaustestin kanssa kotona kuukautisia odotellen. Olen lähdössä huomenna laivalle työkavereideni kanssa. Tiedän reissun olevan kostea. En voi lopettaa elämistä pelkkien vauvahaaveiden takia. Tottakai plussan jälkeen jättäisin alkoholin kokonaan, mutta voinko nyt juoda hyvällä omatunnolla vai sätinkö itseäni jos saankin plussan? Ainakaan tupakkaa en aio polttaa risteilyllä, vaikka yleensä kännissä poltankin. Punaviininhän pitäisi lisätä verenkiertoa kohdussa, joten taidan mennä punaviinilinjalla. Pikkuruisen alkion ei pitäisi vielä näin varhaisessa vaiheessa edes hätkähtää äidin paheita. Parempi varmaan sillekin,että nautin huolettomasti elämästä kotona stressaamisen sijaan!

Opin juuri lätyttämään hollantilaisen letin. Katsoimme ystäväni kanssa youtube videon aiheesta. Lupasin laivalle lähdön alotteluissa lätyttää kavereideni hiuksia. Kumpa naisaivoillekin löytyisi opetusvideoita, joissa kerrottaisiin, ettei kaikkia asioita tarvitse analysoida, väännellä ja käännellä päässä sataa kertaa. Kyllä kaikki järjestyy!

Sopivasti onnellinen

Lauantai klo.23:40

Sopivasti onnellinen

Istahdan sohvalle kera punaviinilasin ja töistä tuomieni jämäruokien kanssa. Työpäivä meni hyvin. Telkkarista tulee ”vain elämää” –ohjelman uusinta. Robinin päivä. Samu laulaa biisin sopivasti onnellinen.

Olen ammatiltani kokki. Tänään työpaikallani oli yksityistilaisuus. Teimme tyylikkään pikkujoulubuffetin. Oli todella mukavaa kokkailla jotain normaalista poikkeavaa ja koristella kaikki nätiksi. Asiat menivät suunnitelmien mukaan ja asiakkaat vaikuttivat tyytyväisiltä. Keittön siivouksen jälkeen pukuhuoneessa minut valtasi se tunne, joka koukuttaa tässä työssä. Se mahtava onnistumisen tunne. Se fiilis, joka tulee kun koko työporukka on puhaltanut yhteen hiileen ja antanut kaikkensa. Se onni kuulua tähän ryhmään, meidän tiimiin, joka mahdollisti asiakkaiden ilonpidon. Se tyytyväisyys omaan työpanokseen. Se hyväksytyksi tulemisen tunne. Tämä on juuri se työ mitä minun kuuluukin tehdä.

Tykkään vuorotyöstä. Minusta on ihana viettää laiskoja aamuja yksin kotona ennen iltavuoroa. Lukea blogeja, neuloa tai nukkua. Toisaalta aamuvuoroista pääsee ajoissa kotiin, jolloin jää koko ilta aikaa tehdä mitä vain. Välivuoroissa menee käytännössä koko päivä, mutta saapahan lähteä pois ennen loppusiivousta. Mitä sitten kun jäisin äitiyslomalle? Viihtyisinkö sittenkään kotona lapsen kanssa? Olen aina ajatellut, että haluaisin pitää pitkän äitiysloman, mutta entä jos en jaksakaan kotiäitinä? Vauvan saaminen on suurin haaveeni, mutta samalla hieman pelottava ajatus. En varmaan tajuakaan, kuinka rankkaa äitiys on. Veikkaan, että ravintola-alan pahimmatkin päivät tuntuvat levolta vauva-arjen jälkeen.

Tällä hetkellä olen tyytyväinen työhöni, parisuhteeseeni ja ylipäätään elämääni. Vauva mullistaisi varmaan kaiken, mutta tulisi nyt vain silti, pääsisi sopivasti onnelliseen kotiin!

Aamuteetä haarukalla sekoittaen.

Keskiviikko klo. 8:50

Aamuteetä haarukalla sekoittaen.

Meiltä löytyy toimiva tiskikone. Kun likaiset astiat alkavat ärsyttää, ne voi iskeä tiskikoneeseen ja laittaa koneen luukun kiinni. Kun kone on täynnä, se pitäisi laittaa päälle, jotta olisi puhtaita lusikoita aamuteetä varten.

Olen ollut koko syksyn kuin tiskikone. Astiat on heitetty sekaisin sisälle, kuin sotkuiset ajatukset päähäni. Luukku kiinni ja siellä ne ovat poissa muiden silmistä. Nyt olen täynnä. Täynnä sekavia ajatuksia, joiden pesuohjelma on alkanut. Laittelin eilen pitkästä aikaa viestejä ystävilleni ja sovin kahvitteluja. Syksyn aikana en vain ole jaksanut nähdä ketään tai tehdä mitään. Vauvakuumeesta ”kärsiville” naisaivoille pimeä syksy ei ole ollut helpointa aikaa.

Juuri nyt suhtaudun innolla tähän vauvan yrittämisvaiheeseenkin. Päätin alkaa kirjaamaan aamulämpöjä ylös ja laskeskelin jo tulevan ovulaation todennäiköiset päivät. Jos tästä kierrosta ei tärppää niin ensi kierrossa alan tikuttamaan ovulaatiota. En ole vielä greippimehuakaan kokeillut, joten toivo todellakin elää raskaaksi tulemisesta!

Kolmas kierto

Kello 6:15 maanantaina.

Kolmas kierto

Kolmas kierto raskauden yritystä. Toinen raskaustesti tässä kierrossa. Kuukautisten ensimmäiset pisarat.

Jälleen ovat naisaivot niin solmussa, että on turhaa jatkaa unen metsästystä.

Tiedostan, että monet ovat yrittääneet lasta huomattavasti kauemmin kuin me, mitä siis itken tässä? Meillähän on vasta kolmas kierto ehkäisyn lopettamisen jälkeen. Niimpä niin, ilman naisaivoja asian ehkä voisikin yksinkertaistaa näin.

Koko eilisen päivän ramppasin wessassa kuukautisia tähystellen. Vuotoni olisi pitänyt alkaa jo perjantaina ja olihan jo sunnuntai. Ensimmäisen kierron jälkeen kielsin itseäni innostumasta ennen positiivista raskaustestiä. Olin ensimmäisessä kierrossa naivin varma, että heti tärppäsi. Mikä pettymys, kun ei tärpännytkään. Toinen kierto meni helpommin. Olin vähän jopa katkera ensimmäisen kierron jäljiltä, koska putosin niin korkealta pilvilinnoista tyhmään todellisuuteen. Tässä kolmannessa selvisin melko pitkälle, ennekuin astuin haaveiden tikapuille. Toki tein raskaustestin heti kun menkat olivat yhden päivän myöhässä ja negatiivinenhan se tietysti oli. Myöhemmin kuittasin negistestin liian varhaisella testausajankohdalla ja nousin seuraavat askelmat kohti pilvilinnoja. Kuulostelin alavatsapistelyjä ja keksin väsymykselle paljon paremman syyn kuin ihan vaan töistä johtuva normaali uupumus.

Nukkumisesta ei tullut tänä yönä mitään. Odotin, että mies lähtee töihin. En haluaisi hänen tietävän minun olevan hullu testailija, vaikka tietäähän hän sen. Heti kun ovi kävi, hyppäsin sängystä ylös testaamaan! Negatiivinen. Olin päästänyt itseni liian korkealle kohti pilvilinnoja. Putosin ja taas sattui maan pinnalle kolahdus. Sattui hemmetisti.

Ennen kuin jätimme ehkäisyn pois, en tajunnut ollenkaan kuinka paljon jo yrittämisvaihe vaikuttaa elämään ja ajatuksiin. Kuinka paljon tuleekaan ajateltua, että miten kerron asiasta töissä tai olisipa kiva kertoa sukulaisille jouluna ilouutisia. Kuinka paljon pyörii naisaivoissa mielikuvat äitiysvaatteista, vauvan potkuista, neuvolakäynneistä & ultrista, yhtälailla kuin aamupahoinvoinneista ja ilmavaivoistakin. Sitäkään en tajunnut kuinka se vaikuttaa suunnitelmiin. Työkaverini intoilevat tulevasta laivareissusta, mutta minä mietin tekosyitä kerrottavaksi jos olenkin juuri tullut raskaaksi. Puolen vuoden päästä odottaville keikoille varasin istumapaikat permannon sijaan, mikä pettymys jos en olekaan silloin raskaana. Ystäväni häihin ensi kesäksi en halua vielä ostaa mekkoa, koska toivon olevani tosi isomahainen silloin. Luulin valmistautuneeni siihen, ettei raskaaksi tulla sormia napsauttamalla. Sanoin kaikille, että onnistuu heti tai kahden vuoden päästä, ei sitä voi tietää. Todellisuudessa olinkin jo syvällä sisällä vuosien aikana hartaasti rakennetussa haavemaailmassa, jonne ei mahtunut pelkoa raskautumisen vaikeudesta.

Page 2 of 2

Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi