Yövalon pehmeä loiste tuo joulun mieleen. Herään vauvan äännähtelyyn. Hän ei itke. Hän ilmoittaa nätisti, että olisi taas ruoka-aika. Pinnasänky on parisänkymme vieressä. Nousen istumaan. Hetken aikaa minä ja vauva katselemme toisiamme. Suuret tummat silmät ovat täysin auki. Nostan hänet hellästi rinnalleni. Puolen tunnin päästä vauvalla on taas uniset silmät ja täysi masu. Vaivumme molemmat heti takaisin uneen.

Syötän pienokaista sohvannurkassa. Kesken kaiken vauva lopettaa imemisen ja rupeaa vääntelehtimään. Hän ähkii ja kitisee. Hieman itkukin meinaa tulla. Lopulta vauva onnistuu. Hän onnistuu pieraisemaan ilmaa ulos vielä kehittyvästä suolistostaan. Muutaman pierun jälkeen syöminen jatkuu kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Aamuyöllä herään kimeään äänimerkkiin. Katson kelloa. On kulunut jo yli neljä tuntia edellisestä syötöstä. Vauvalla on kova nälkä. Nostan hänet rinnalleni. Rintani ovat maidosta pinkeät. Pienokainen ei saa napattua kiinni täpötäydestä tissistä. Häntä alkaa kiukuttaa. Mieheni herää. Lapsi huutaa. Yritän tunkea tissiä huutavaan suuhun. Mieheni keksii käydä lämmittämässä aiemmin pumppaamaani maitoa. Annamme pienelle pahimpaan nälkään pullosta ruokaa. Hän rauhoittuu ja malttaa keskittyä rinnasta syömiseen. Lopulta vauvalla on taas unisen tyytyväiset silmät. Jatkamme nukkumista.

Eilen iltasella istuimme sohvalla ja katselimme telkkaria. Vauva oli rinnallani. Hän söi edellisen kerran tuntia aiemmin ja normaalin puolen tunnin sijaan noin 50 minuuttia. Nytkin pieni oli mussuttanut rinnalla jo kauan. Lopulta hän nykäisee päätään taaksepäin huulet huvittavasti mutrussa. Mieheni ryöhtäyttää pikku kaverin. Minä rupean valmistamaan caesar salaattia iltapalaksi. (Haaveilin caesar salaatista koko raskausajan. Kastikkeessa on raakaa munaa ja kalaa, joten listerian pelossa välttelin kyseistä salaattia. Synnytyssairaalassa kysyin täytyykö imetyksen aikana varoa syömisiään. Ei tarvitse. Saan taas syödä mitä vain! Välillä ison masun aikana kyseenalaistin syömissuosituksia, mutta en silti uskaltanut riskeerata vauvan terveyttä. Jätin kiltisti syömättä majoneesit, tuorejuustot, pastöroimattomat tuotteet yms.) Salaattia syödessäni mieheni tekee kaikkensa pitääkseen vauvan tyytväisenä. Veikkaamme kitinän syyksi vatsakipuja, mutta ei, pieni onkin taas halukas tissille. Kerkesin juuri ja juuri syödä yhden salaatin kun vauvalla oli taas nälkä! Uskomatonta. Yleensä pikkumies on pitänyt kahdesta kolmeen tuntia taukoa syömisissään. Tiheän imun kausi on selvästi alkanut.

”Tiheän imun kaudella tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin vauva haluaisi vain asua rinnalla. Hän saattaa myös olla tyytymätön ja normaalia itkuisempi. Uni ei ehkä maistu tavalliseen tapaan päivällä eikä yöllä. Vauvan käytös saattaa hämätä epäilemään, ettei äidinmaito enää riitäkään tyydyttämään vauvan tarpeita. Kyseessä on kuitenkin normaali imetykseen kuuluva vaihe, jolla vauva varmistaa maidonsaannin pysymistä sopivalla tasolla jatkossakin.” -Imetyksen tuki ry.